Kannanotot ja lehtikirjoitukset

Veteraanit
Opiskelijat
Terveydenhuolto
Eläkeläiset
Sivistys
Seutukunta
Hoitoala

Jokaiselle veteraanille kuntoutusta vuosittain

Olemme juuri viettäneet itsenäisyyspäiväämme ja kunnioittaneet sotiemme veteraaneja monin eri tavoin. Heitä on keskuudessamme vielä noin 89 000, ja heidän keski-ikänsä on korkea, noin 85 vuotta. Jäljellä oleville veteraaneille tulisi taata kuntoutuspalvelut vuosittain.

Valtiokonttori ohjaa valtion talousarviossa hyväksytyn veteraanikuntoutusmäärärahan kunnille siellä asuvien veteraanien lukumäärän mukaisesti. Valtioneuvoston linjauksen mukaan painopistettä siirretään laitoskuntoutuksesta avo-, päivä- ja kotikuntoutukseen. 1970- ja 1980-luvuilla laitoskuntoutukset olivat ensisijainen kuntoutusmuoto ja niillä pyrittiin veteraanien työkyvyn ylläpitämiseen. Avokuntoutus on parin viimeisen vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti.

Lähellä kotia tai kotona annettu kuntoutus on korkeaan ikään ehtineen veteraanin kohdalla tänä päivänä sopivin tapa pitää yllä toimintakykyä niin, että hän pystyy asumaan pitempään kotona. Määrärahoilla pystytään tuottamaan tällä tavoin useammalle veteraanille kuntoutusta, näin siitä hyötyvät sekä kunnat että veteraanit. Avopalveluja tulisikin tulevaisuudessa kehittää ja monipuolistaa niin, että vältyttäisiin mahdollisimman pitkään laitoshoidolta. Laatu pitää kuitenkin muistaa.

Kuntien tulee seurata määrärahan käyttöä, ettei sitä jäisi käyttämättä, vaan kaikki halukkaat pääsisivät säännölliseen kuntoutukseen joka vuosi. Käyttämättä jääneet rahat on palautettava valtiokonttorille. Viime vuosina palautukset ovat olleet noin 300 000 euroa, mutta vuonna 2005 jo 1,5 miljoonaa euroa. Kuntien välillä on suuria eroja, joissakin kunnissa määrärahat eivät riitä kaikille halukkaille veteraaneille ja toisissa rahaa jää käyttämättä. Yhtenä syynä voi olla edelleenkin tiedon kulku järjestöissä. Monilla veteraaneilla syynä saattaa olla heikko kunto, jonka vuoksi laitoskuntoutukseen ei pysty lähtemään. Silloin erilaiset avokuntoutusmuodot ovat paikallaan. Veteraani saattaa toimia myös omaishoitajana, jolloin kuntoutukseen lähteminen vaikeutuu.

Kunnan, järjestöjen, palveluntuottajien, veteraanien ja heidän omaisten yhteistyöllä päästään parhaaseen lopputulokseen niiden kannalta, jotka taistelivat ja rakensivat tämän maan hyvinvointivaltioksi.

Opiskelijat

Kahden opiskelijan äitinä olen saanut seurata läheltä tämän päivän opiskelijoiden elämää ja toimeentuloa. Mielestäni opintotuen heikkeneminen uhkaa opiskelijoiden hyvinvointia, sillä opintorahaa on nostettu viimeksi vuonna 1992 eikä siihen ole vaikuttanut indeksi. Opintoraha 259€ kuukaudessa lisättynä asumistuella on riittämätön täysipainoiseen ja tehokkaaseen opiskeluun. Suurin osa opintorahasta menee vuokraan, sillä vuokrataso opiskelija-asunnoissa on lähes sama kuin yksityispuolella.

Mielestäni työssäkäynti opintojen ohella on välttämätöntä toisille opiskelijoille selvitäkseen menoista, joten tulorajan nosto olisi tarpeellista. Samalla se kannustaisi yrittäjyyteen ja loisi mahdollisuuden opintojen päätyttyä saada ehkä nopeammin työpaikan. Opiskelijat joutuvat maksamaan myös kesäisin vuokraa opiskelija-asunnostaan, vaikka asuisivat muualla, joten erityisesti kesätyön tulorajat saisivat olla korkeammat.

Terveydenhuolto

1.3.2005 astui voimaan hoitotakuu, joka valitettavasti ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Leikkausjonot ovat kylläkin omassa sairaanhoitopiirissämme lyhentyneet. Lääkärit ovat lähteneet terveyskeskuksista ja vastaanotolle on jopa odotettava pari viikkoa, hammaslääkäreille vielä pidempään. Ei siis voida sanoa, että peruspalvelut toimivat hyvin.

Vanhusväestön ikääntyminen tuo uusia haasteita palveluiden tuottamiseen. Omaishoitajien määrä kasvaa kokoajan, sillä jokainen haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Omaishoitajien jaksamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä he tekevät arvokasta työtä ja säästävät yhteiskunnan varoja. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin pitäisi reagoida yleensä mahdollisimman nopeasti, mutta valitettavasti hoitotakuu ei ole sitä mahdollistanut.

Eläkeläiset

Viime aikoina olemme saaneet lukea lehdistä, kuinka eläkeläiset ovat huolissaan eläkkeistään. Meillä on eläketuloissa melkoisesti eroavuutta. Pelkän kansaneläkkeen ja työtulon varassa elävien eläkkeet ovat toki pieniä, joten niiden kohdalla olisi korjaamista. Sairastavuus ja avun tarve päivittäisissä asioissa on monelle suuri taloudellinen menoerä. Näiden eläkkeensaajien toimentuloon tulisi tehdä korjauksia. Samalla tulisi huomioida se tosiseikka, että tämän päivän työntekijät, niin yrityksissä kuin julkisella puolella maksavat suuria eläkemaksuja.

Yrittäjänä tiedän, että eläkemaksut ovat todella korkeita, joten ei ole ihme että suuret yritykset siirtävät toimintojaan ulkomaille. Tämän päivän eläkeläiset eivät ole kartuttaneet eläkekertymään niin paljon kuin nyt työssä olevat. Nuoret ikäluokat ovatkin siten nettomaksajia. Tulisikin katsoa tulevaisuuteen, kuka maksaa tulevat eläkkeet. Väestö vanhenee, joten saattaa olla että joudumme vielä korottamaan eläkemaksuja ja ehkä kunnallisverotustakin.

Sivistys

Koulutukseen panostaminen on koko suomalaisen yhteiskunnan etu. Suomi on ollut kauan tunnettu osaamisestaan. Kaikille oppilaille tulee taata tasapuoliset opiskelumahdollisuudet, erityisesti erityisopetukseen tulisi peruskoulutasolla panostaa enemmän. Heikotkin oppilaat tulee huomioida, eikä ketään unohdeta. Kymenlaaksossa tulisi tehdä kaikki voitava ammattikorkeakoulun kehittämiseksi. Yhteistyötä erityisesti Lappeenrannan Yliopiston kanssa tulee tehostaa. Käännöstieteen opetus on turvattava Kouvolassa.

Seutukunta

Suuri Suunnitelma on edennyt vaiheeseen, jossa päätöksiä pitäisi jo syntyä. Selvityksiä on tehty paljon, aikaa ja rahaa on kulunut. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei tuonut mitään uutta Kouvolan seudulle, vaikka sen valmistumista odotettiinkin. Kouvolan seudun kunnat ovat jo nyt tehneet yhteistyötä kuntayhtymissä. Kevät on aikaa kuntien päättäjille miettiä miten edetään. Osasuunnitelmat on tehty monella eri hallinnonalalla, joten päätöksiä täytyisi jo syntyä. Rohkeita ratkaisuja tulisi tehdä katsoen seutukunnan tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä. Kouvolan seutukunnan tulisi panostaa enemmän monipuolisen yritystoiminnan saamiseksi seutukunnalle, mielestäni se on seudun imagon kannalta välttämätöntä. Kymenlaakson tulisi huomioida vesistöt ja niiden tuomat mahdollisuudet yritystoiminnan kehittämiselle.

Hoitoalan palkat ja pätkätyöt

Kansanterveyslaki tuli voimaan vuonna 1972. Sitä ennen ainakin 30 vuotta tehtiin terveydenhuollossa kaikki lähes samalla tavalla kuin ennen. Nyt terveydenhuolto elää muutoksen aikaa. Väestö ikääntyy ja kuntien on vastattava suurten ikäluokkien vanhenemisen tuomiin haasteisiin. Kiristyvä kuntien talous on jo vuosia tuonut päättäjille mietittäväksi, miten järjestämme terveydenhuoltomme ja vanhustemme hoidon niin, että se on kustannustehokasta ja laadukasta. Yhteistyö perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kanssa tulisi olla joustavaa. Tällaisessa muutosprosessissa myös henkilöstö joutuu uusien haasteiden eteen, mikä saattaa aiheuttaa epävarmuutta työyhteisössä.

Tänä päivänä on vaikea saada sijaisia koko terveydenhoitoalalla, pätkätyöt eivät houkuttele pienen palkan ja työn fyysisen kuormittavuuden vuoksi. Väkivalta ja turvattomuus ovat tätä päivää hoitoalalla Varsinkin nuorilla jatkuvat pätkätyöt aiheuttavat epävarmuutta omasta tulevaisuudesta. Suomalainen terveydenhuollon koulutus on laadukasta ja korkealuokkaista. Haluammeko me että myös tällä alalla osaaminen viedään ulkomaille, kuten jo niin monilla korkeakoulualoilla on tapahtunut? Pula osaavista hoitoalan ja sosiaalialankin osaajista on siis todellista. Se vaarantaa koko terveydenhuollon, ellei Suomessa paranneta hoitoalan palkkoja.

Seuraavan hallituksen toivoisi puuttuvan hoitoalan palkkoihin ja pätkätöihin, vain pysyvät työpaikat ja vakituiset virat takaavat laadukkaan ja hyvän terveydenhuollon. Istuva hallitus sai aikaan hoitotakuun alkaen maaliskuun 2005 alusta. Mihin se on johtanut? Ainakin se on vienyt julkiselta puolelta lääkäreitä, joten terveyskeskusten hoitotakuu ei näytä toteutuvan kaikkialla toivotulla samalla. Keikkalääkäreiltä palvelut saadaan nopeasti, mutta kustannukset saattavat karata käsistä.